Työväen Näyttämöiden Liitto 100 vuotta – Onko Suomessa työväenteatteria vielä 2020-luvulla?
Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta Työväen Näyttämöiden Liiton (TNL) perustamisesta. Teatterialan ammattilaisten ja harrastajien yhteinen järjestö juhlii merkkivuottaan usean tapahtuman voimin pohtimalla työväenteatterin paikkaa ja merkitystä, mennyttä ja ennen kaikkea tulevaa.
Työväen Näyttämöiden Liitto ry. perustettiin vuonna 1920 pian sen jälkeen, kun Suomesta tuli itsenäinen kansakunta. Nyt liittoon kuuluu noin 185 teatteria, joista osa on ammattiteattereita (mm. Helsingin ja Turun kaupunginteatterit, Tampereen Työväen Teatteri) ja loput harrastajateattereita.
Järjestö ei juhli ainoastaan instituutionsa merkkipäivää vaan näkee suomalaisen työväenteatteritoiminnan koko suomalaiseen kulttuurihistoriaan vaikuttaneena ja edelleen jatkuvana ilmiönä.
Elävä työväenteatteri edellyttää työn ja työväestön käsitteiden päivittämistä, samoin kuin kriittistä katsetta tasa-arvoon ja toimeentulokysymyksiin sekä yhteiskuntaluokkien merkitykseen myös julkisessa keskustelussa. Työväenteatteri on ennen muuta sivistystä, joka kuuluu kaikille.
Ohjelmassa on sekä Helsingissä että Tampereella nähtävä näyttely, 2020-luvun työväenteatteria monen toimijan yhteistyönä tutkiva opinto- ja esityskokonaisuus, työväenteatterin nykytilaa ja tulevaisuutta luotaava seminaari sekä kirja työväenteatterin merkityksestä suomalaisen teatterin, kulttuurin ja sivistyksen kehityksessä.
Historioitsija Mikko-Olavi Seppälän tammikuun 24. päivänä ilmestyvä teos Parempi ihminen, parempi maailma – suomalaisen työväenteatterin päättymätön tarina (Vastapaino) osoittaa, että työväen aktiivisella näyttämöharrastuksella on ollut Suomessa erityinen, useimmista muista maista poikkeava asema sekä huomattava merkitys koko suomalaiselle teatterille.
Seppälän mukaan aluksi työväenliikkeeseen ja työväentaloihin liittynyt toiminta muuttui osaksi kansankulttuuria ja sai 1970-luvulla uutta pontta osana viihdeteollisuutta vastaan suunnattua omaehtoista kulttuurityötä. 1990-luvulla painopisteeksi tuli erilaisten vähemmistöjen ja syrjäytyneiden elämästä kertova teatteri, ja nyt kerrotaan muun muassa nuorten tarinoita.
Mikko-Olavi Seppälän sekä ohjaaja-käsikirjoittaja Janne Saarakkalan käsialaa on myös Teatterimuseossa 30. tammikuuta avattava näyttely Kansa elää näyttämöllä.
Näyttely kuvaa työväenteatteria sekä sisältä että ulkoa. Kansa näyttämöllä-osuus erittelee, miten ja miksi kansaa ja työväestöä on teatterissa kulloinkin kuvattu. Teatterin lumopuolestaan pohtii harrastajateattereiden ja teatterin harrastamisen vetovoimaa sekä sukupolvesta toiseen jatkunutta toimintaa. Pohjana ovat TNL:n ja Työväen Arkiston kanssa toteutettu kyselytutkimus sekä useita haastatteluja.
Näyttely siirtyy syyskuussa Helsingistä Tampereelle, Työväenmuseo Werstaaseen.
TEATTERIKORKEAKOULU, Tampereen yliopiston Teatterityön tutkinto-ohjelma (Näty) sekä Helsingin yliopiston teatteritieteen laitos tekevät ensimmäistä kertaa yhteistyötä opetuskokonaisuudessa, jossa opiskelijat tekevät omia ehdotuksiaan 2020-luvun työväenteatteriksi. Ehdotusten pohjalta valmistetaan esitys, joka kiertää Jyväskylän Aalto-salissa 19.3., Salon työväentalolla 20.3. ja Tarmon talolla Turussa 21.3.2020.
Ensi-iltansa opiskelijoiden valmistama ja Janne Saarakkalan ohjaama esitys saa Kansanteatteri ja työväenteatteri tänään-seminaarissa. Avoin seminaari järjestetään Tampereen Työväen Teatterissa 16. maaliskuuta yhteistyössä Teatterintutkimuksen seuran kanssa.
Seminaariin kuuluu myös keskustelu otsikolla Missä on sivistyksen paikka? Professori Matti Apunen, teatterinjohtaja Otso Kautto, näyttelijä-ohjaaja Tiina Lymisekä ilmaisutaidon opettaja Marietta Kunnas puhuvat toimittaja Suna Vuoren vetämässä keskustelussa sivistyksen merkityksestä tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentajana.
SATAVUOTISJUHLINTA huipentuu iltamiin 25. huhtikuuta Helsingin työväentalon juhlasalissa. Tilaisuudessa puhuvat muun muassa TNL:n puheenjohtaja Tarja Filatovja filosofi Tuomas Nevanlinna. Juhlien esiintyjäjoukossa ovat dramaturgi Ilja Lehtinen haapoja&illmari-kokoonpanoineen sekä Mokkamasters-yhtye solistinaan teatterintekijä Leea Klemola.
Juhlavuoden tapahtumiin kuuluu myös tanssitaiteilija Reijo Kelan teos Taulumannekiini, joka esitetään 38 vuotta ensi-iltansa jälkeen Kulttuurikeskus Stoassa karkauspäivänä 29.2.2020.
Media on lämpimästi tervetullut TNL 100 -juhlavuoden tapahtumiin sekä pohtimaan teatterin ja sivistyksen merkityksiä yhdessä ohjelman järjestäjien ja toteuttajien kanssa.
Kaikesta kuluvanakin vuonna tapahtuvasta päätellen työväenteatterilla on Suomessa pitkä ja valoisa tulevaisuus.
Seppälä, Mikko-Olavi: Parempi ihminen, parempi maailma – Suomalaisen työväenteatterin päättymätön tarina (Vastapaino). Kirjaa koskevat kysymykset ja lehdistökappaleet: toiminnanjohtaja Annukka Ruuskanen/TNL: annukka.ruuskanen@tnl.fi, 050 540 3802
Haastattelupyynnöt, kuvausluvat ja muut mediakontaktit: Juhlavuoden tiedottaja Suna Vuori: suna.vuori@svart.fi, 040 747 7147
JUHLAVUODEN SISÄLTÖ
Näyttely Teatterimuseossa ja Werstaassa
Kurssi- ja esityskokonaisuus Teak/Näty/HY/TTT: 2020-luvun työväenteatteri
Seminaari: Kansanteatteri ja työväenteatteri tänään 16.3.2020
Kirja: Parempi ihminen, parempi maailma – suomalaisen työväenteatterin päättymätön tarina
100-vuotisiltamat 25.4.2020 Helsingin työväentalossa
Juhlavuoden oheisohelmana nähdään tanssitaiteilija